Viikko vappaita täynnä :)

Viime viikolla tosiaan sattui olemaan niitä pyhiä ja vielä vaalit kaupan päälle, joten meille se tiesi kolmea ylimääräistä vapaapäivää. Ne pari päivää mitä siihen väliin nyt sitten jäi, vietettiin dialyysiosastolla. Siellä oli tosi mukavan oloista työporukkaa ja vähän pääsi jopa tekemäänkin jotain, ei mitään päätähuimaavaa, mutta verenpaineen mittaaminenkin itsenäisesti tuntui täällä melko juhlalta :) Ja tuleepahan manuaalinen verenpaineen mittaaminen tutuksi, kun ei täällä käytetä muunlaisia mittareita! Tämä olikin ensimmäinen osasto jolla työntekijät huomioi minua millään tavalla. Osastonhoitaja kertoi hyvin tarkkaan dialyysilaitteen toimintaperiaatteesta ja mahdollisista komplikaatioista ja vaikka samat asiat oli kerrottu jo yksityissairaalan dialyysiosastolla, tuli itsellä ymmärrettyä jälleen jotain uutta siitäkin laitteesta. Toisena päivänä henkilökunta ei vaikuttanut enää yhtään niin yhteistyöhaluiselta, mutta se selittynee sillä, että tällä kertaa samaisella osastolla olikin jo neljä opiskelijaa kerralla kun edellisenä päivänä olin ollut siellä puolet päivästä ihan yksin.

Vaalipäivänä tehtiin kämppiksen kanssa ahkerasti koulujuttuja ihan vain kämpillä istuen, ainakin alkupäivä. Iltaa kohden neljän seinän sisällä kököttäminen alkoi kuitenkin tympäistä, joten päätettiin lähteä varovasti haistelemaan onko ilmassa minkäänlaisia merkkejä levottomuuksista tai valtavista ihmismassoista, joilla meitä oli peloteltu ja neuvottu pysyttelemään kotosalla. Siihen aikaan äänestys oli ilmeisesti jo loppumassa, kun äänestyspöytien ympärillä ei juuri ollut enää hälinää ja pöytiä ja tuolejakin keräiltiin jo pois. Saimme huomata, että tuona päivänä kadut olivat huomattavasti hiljaisempia kuin normaalisti täällä. Päätettiin käydä palkitsemassa itseämme ahkerasta opiskelusta kävelylenkillä, jonka myötä eksyimme Costa Coffeen herkkujen pariin :) Noh kerrankos tuota ;) Täällä tulee kyllä herkuteltua ehkä laittoman paljon, varsinkin kun kaikki on vähän edullisempaa kuin Suomessa, mutta on täällä ravintoarvot muutenkin ihan pielessä totuttuun nähden ja ruokarytmit vielä enemmän sekaisin, joten palattaneen normaaliin rytmiin sitten Suomessa. Vaikka sen verran vedän takaisin, että luultavasti pari ensimmäistä viikko Suomessa tulee syötyä kaikkea mahdollista mitä ikinä tekeekään mieli, on nimittäin melkoinen lista kaikkia Suomen herkkuja mitä haluaa "ihan ensimmäisenä" Suomessa syödä, eikä niitä mitenkään kaikkia ehdi vielä "ensimmäiseksi" silti syödä :D

Oli sitä sakia.

Pitkäperjantaita vietettiinkin sitten vähän perinteisemmin menoin, nimittäin käytiin tyttöjen kanssa kirkossa katsomassa pitkäperjantain messua katolisessa kirkossa. Kirkko oli ihan hieno, joskin vähän pieni, muttei kuitenkaan sellainen linnan tapainen, mitä olisin odottanut. Väkeä oli niin paljon, että pihallekin oli pystytetty penkkirivejä, joilta sitten pystyi seuraamaan screenin kautta kirkonmenoja. Melko hienosti järjestetty systeemi. Messu eteni hyvinkin pitkälti laulamalla, tuli mieleen aivan Rovaniemen joulukirkko pari vuotta sitten, joka todellakin hämmensi minua, sillä siellä luettiin käytännössä kaikki tekstit laulamalla. Hienon messun jälkeen innostuttiinkin sitten tyttärien kanssa lähtemään kahvilaan, jossa loppureissun suunnitelma kehkeytyi melko pitkälle, joskaan ei vieläkään valmiiksi asti.

Lautasena banaanipuun lehti :)

Viikonloppu oli melkoisen shoppailupainotteinen. Tuliaisia tuli siis hankittua jälleen muutamia, itsellekin jotain kivaa, katsastettua hyvä ostostelukatu äidin ja siskon varalle (JOTKA MUUTEN TULEE JO VIIKON PÄÄSTÄ!!! :D) ja tulipas sitä käytyä välissä syömässäkin jälleen hyvin ja hienosti. Rahan arvoa miettii täällä melkoisesti, sitä mitä kaikkea pienellä rahalla voi saada. Lähes aina sitä edelleen ajattelee "Mitä tämä Suomessa maksaisi?" ja sen myötä tuleekin tehtyä usein ostopäätöksiä. Ruokapuolesta nyt vielä odottaa innolla sitä, että pääsee itse laittamaan ruokaa, mutta voipi olla, että arki painaa melko nopeasti vastaan, kun täällä on nyt tottunut niin hyville sapuskoille tuolla ulkona halvalla syödessä. Onneksi hellusta on kuoriutunut melkoinen kokki mun täällä ollessa, ainakin on niin hyvän kuulosia pöperöitä siellä laittanut, että saapi jatkaa kesälläkin kokkilinjalla ;)

Tuon pitkän vapaan jälkeen maanantaiaamu tuntui kyllä tuskalta, varsinkin kun ei illalla tuntunut uni tulevan ei sitten millään, vaikka väsytti ihan hirveästi. Täällä ei siis ollut maanantai enää vapaapäivä, meidän koulu kun ei ole erityisesti kristittyjen koulu. Eipä voi kuitenkaan valittaa, nimittäin viimeinen viikko harjoittelua lähti käyntiin. Vielä on siis kuukausi täällä oloa jäljellä, mutta kun miettii mitä kaikkea siinä on tarkoitus vielä touhuta, niin keskenhän ne päivät loppuu. Aivan hurjalta tuntuu. 

Tuossa viime viikonlopun aikana tuli oikeastaan ensimmäiset kunnon ikävän oireet,

Vähän herkuteltiin, nams.

johtunee siitä, että oltiin niin monta vapaapäivää ihan vain tässä kotosalla, ilman mitään suurempia erikoisnumeroita. Oli aikaa ajatella ja etenkin kun nettikään ei toiminut juuri ollenkaan, niin ei saanut kunnolla yhteyksiä kotipuoleen. Netti onkin ollut noin kolme viimeistä viikkoa melkoisen onneton, yhteydet pätkii ihan tosissaan ja se aiheuttaa turhautumista ja silloin miettii, että johan täältä joutaisi kotiin. Toisaalta, ei todellakaan jouda, nimittäin niin hienot kolme viikko on vielä tiedossa ja monenmoista ohjelmaa niille luvassa, etten kyllä raskisi jättää niitä välistä vaikka mikä olisi :)